No niin..nyt on sitten ensimmäinen nelikko eskareista kokeillut Smartfeetiä. Mistähän aloittaisi...minun näkökulmasta homma oli alussa melko kaoottista ja mietinkin, että tuliko otettua liian suuri ryhmä. Mutta loppua kohti fokus löytyi paremmin. 

Alussa oli hankaluutta; olin kirjautunut aiemminkin pelaajatunnuksilla smartfeetiin, joten ilmeisesti siitä johtuen ei pelin juoni tullut lainkaan näkyviin, vaikka sen siis pitäisi pelaajille heti ekana näkyä. Eli mistä on kyse. Minulla oli tarinana, että hömelöt tiedemiehet ovat unohtaneet aarrearkun salasanan ja saavat sen kirjain kerrallaan takaisin kun suorittavat tehtäviä. Kirjain olisi ollut järkevin antaa aina rastin suorituksen jälkeen suoraan pelinohjaajalta (PC:n ääressä istuva ope, joka on verkon välityksellä koko ajan taustapiruna ja tarkistaa vastaukset), mutta koska sellaista ei ollut, niin minulla oli kirjaimet taskussani ja annoin niitä sieltä. Vastaukset pisteytin myöhemmin pelinohjaajan roolissa, mutta silloin peli oli jo päättynyt.

Osasin tarinan lapsille kertoa ilman tablettiakin, joten peli pääsi alkamaan ja päästiin tutkimaan karttaa. Karttana oli eskaritilojen pohjapiirros, jonka aika nopeasti lapset alkoivat hahmottaa. Sitten vain rasteille!
Ihan heti lapset eivät ymmärtäneet, että materiaaleja, joita olin rasteille varannut ei ole tarkoitus levittää...parikin kertaa jouduin sanomaan, että meidän pitää kartasta klikata tehtävän kohtaa jotta saamme tarkemmat ohjeet mitä pitää tehdä. Jostain syystä koko pelin ajan rastien kosketus toimi todella nihkeästi! Lapset eivät saaneet juuri lainkaan rasteja aukeamaan ja minäkin sain painaa useamman kerran. Myös wi-fi katkesi aina välillä; muistelin, että pelin pitäisi toimia ilman wi-fiäkin..reaaliaikainen ohjaajan kommentointi ei vain silloin ole mahdollista, eikä siis tehtävien pisteytys. Mutta wi-fin katvealueella tehtävä ei auennut ollenkaan. mene ja tiedä, oliko vika siinä vai missä.

Hieman meinasi lapsilla myös keskittyminen herpaantua, kun monta kertaa piti tehtävään vastatessa painaa ok ja jatka jne. Pian lapset alkoivat ymmärtää, että sininen nappula oli aina se millä pääsi eteenpäin, mutta usein se viimeinen painallus jäi minulle. 

Peli saatiin pelattua läpi n.40 minuutissa ja lapset jaksoivat sen hyvin, sillä rasteilla oli toimintaa. Pelkkiä monivalintatehtäviä tuskin olisivat jaksaneet.Niitä oli seassa kaksi.

Tässä tehtävät:

1. Hämähäkki, hiiri, kissa, hevonen ja norsu ovat lähdössä reissuun, mutta eivät osaa päättää kuka kantaisi minkäkin tavaran.

-arvioi ja järjestä tavarat kevyimmästä painavimpaan.Jaa tavarat eläimille sen mukaan, mitä kukakin jaksaa kantaa.Ottakaa kuva vastauksestanne.

2.Killi Kissa on satuttanut jalkansa johonkin terävään metalliin niityllä. Auta Killiä keräämään metalliset esineet niityltä pois. Mitä korissa olevaa apuvälinettä voit käyttää? Ottakaa ryhmäselfie, jossa näkyy myös käyttämänne apuväline.(magneetti)

3.Koira haluaa lähettää ystävälleen Reino Ravulle viestin meren pohjaan! Miten koira saa viestin perille? hän on laittanut viestin muovilaatikkoon, mutta se ei vain mene pinnan alle. Mitkä esillä olevista esineistä kelluvat ja mitkä eivät? Miten saatte viestin perille?Apuvälineitä korissa.(kiviä, narua, muovipussi...)

 Lajitelkaa esineet kelluviin ja uppoaviin. Kuvatkaa ratkaisunne

4. Peikkomummo tilasi violetteja, oransseja ja vihreitä matonkuteita, mutta posti toimitti punaiset, siniset ja keltaiset matonkuteet.

Auttakaa mummoa sekoittamaan väreistä mummon haluamat värit ja auttakaa mummoa saamaan myös matto valmiiksi. Kuvatkaa valmis matto ja itsenne sen ympärillä.

5.Siilin pitäisi tehdä tyttärensä syntymäpäiville tämän nimen kirjaimien muotoiset leipomukset.Auttakaa Siiliä!

Siilin tyttären nimi on Kerttu

Kuvatkaa lopputulos.

6.Mikä seuraavista on väliväri?Välivärin saa sekoittamalla kahta muuta väriä. (Näitä asioita oli käyty muutama viikko sitten.)Kolme vaihtoehtoa.

7.Mikä seuraavista on pääväri?Päävärit ovat värejä, joita ei saa sekoittamalla muista.(Kome vaihtoehtoa)

8. Aarrearkku. Leskenlehden kuva. Mikä kukka ja mihin vuodenaikaan kukkii? Muodosta vuodenajan nimi rasteilta saamillasi kirjaimilla. Yksi kirjain on huijausta!

Peli loppui pikku herkkuihin, jotka arkusta löytyivät, kun salasana oli oikein. Lisäksi parhaat pisteet saanut ryhmä palkitaan vielä eskarin viimeisenä päivänä jotenkin..en vielä tiedä miten.

Jäin miettimään, että ihan tällaisenaan en kokenut, että tablettilaitteella olisi ollut ratkaiseva (motivoiva?) merkitys pelissä.Paperinen aarrekartta olisi ajanut saman asian ja ehkä qr-koodit suunnistuksessa toimivat tämän ikäisten kanssa paremmin ja selkeämmin. Koodien tekemisessä on kyllä enemmän vaivaa kaikkinensa, kuin yhden smartfeetpelin tekemisessä. Aivan huomattavasti.

Suurimmaksi osaksi minä jouduin laitetta käyttämään, koska toiminta oli epävarmaa ja se ei lasten kosketuksiin reagoinut. Lisäksi tekstit olivat pienellä ja jotenkin aikuismaisella tavalla jäsenneltynä näin "pienille" lapsille (vaikka tässäkin porukassa lukijoita oli). Enemmän symboleita ja vähemmän kaikkea ruudulle..yksi selkeä asia kerrallaan näytöllä riittää. En epäile, etteikö isompien kanssa tämä peli olisi hitti! Mutta eskareiden kanssa...hmm...no, täytyy vielä kokeilla loput kaksi tai kolme ryhmää (jos pienennän ryhmäkokoa) ja katsoa miltä sitten tuntuu. 

Lasten palaute oli, että tykkäsivät ja pelaisivat uudelleenkin. Olisin kuitenkin itse halunnut, että tabletti on enemmän lasten, kuin minun kädessäni. Täytyy selvitellä nuo toimimattomuusasiat vielä...kyllä se meillä koulutuksessa toimi ihan moitteettomasti. Tästä vaan seuraavaan kertaan pikku muutoksin höystettynä..saas nähdä meneekö sujuvammin.

Heipä Hei!

Vuodenaika-animaatio on vihdoin valmis! Ihanaiset viisivuotiaamme auttoivat loppusuoralla, kun puolipäiväeskareiden aika ei riittänyt kaikkeen, kun kevätjuhlaharjoituksetkin painavat päälle. Hyvinpä tuo sujui viskareiltakin..ei voi valittaa. Pientä fiksailua saatan vielä suorittaa, mutta eiköhän tuo nyt ole suurimmilta osin paketissa..lapset olivat ainakin sitä mieltä, että valmis se on ja hyvä!

Lopulta äänimaisema koostui osin jamendo.comista otettujen tekijänoikeusvapaiden biisien ja itse soitettujen äänitehosteiden kombinaatiosta. iMoviestakin löytyi muutama hyvä äänitehoste. Olen ylpeä lopputuloksesta. Ja mitä opittiin?
- "et näin se kuva rupee liikkuu vaikkei se niinku oikeesti liiku"
- "pitää olla hiljaa ku äänittää"
- "no ei mitää oikeestaa"
- "no et oli se ihan kivaa"
- "puol senttiä saa liikuttaa aina kerralla tai muute se...en mä muista!"

Haastattelen lapsia vielä tarkemmin myöhemmin :)




Smartfeet-peliä olisi tarkoitus pelata ylihuomenna. Testiryhmänä aloittaa 4 lapsen ryhmä, jonka mukana kuljen kaikki rastit. Meillä ei ole mahdollisuutta siihen, että yksi opettaja toimisi samalla pelin ohjaajana ja olisi siis koko ajan nettiyhteyden päässä reaaliajassa antamassa palautetta. Muutenkin jo omatunto soimaa, kun itse pelaan 4:n lapsen kanssa ja kollegat ulkoilevat muiden lasten kanssa yhteisvastuullisesti. Tuo on yksi asia, mikä mietityttää Smartfeetin eskarikäytössä. Toinenhan oli se, että sovellus vaatii lukutaitoa. Mutta en tuomitse..olen innoissani näkemään, kuinka lapset pelin ottavat vastaan; voihan olla, että jälleen kerran he osoittavat olevansa näppärämpiä kuin uskonkaan.

Pelin teemana on löyhästi "Tiede". Tehtävissä autetaan eri eläimiä, jotka ovat joutuneet jonkin vaikean pulman eteen. Esimerkiksi kerätään magneetilla luontoonkuulumattomia asioita, sekoitetaan värejä, tutkitaan mikä kelluu ja mikä ei sekä käytetään loogista päättelyä, kun autetaan sekalaista eläinsakkia päättämään, kuka heistä kantaa minkäkin tavaran retkellä.

Paljon olen hankkinut matskuja, joita rasteilla käytetään..eskarit haluavat tehdä käsillään ja oppivat sitä kautta. Muovailuvahaa, vesivärejä, kuvia, roskia, nauloja, magneetteja, vesisaavi...kaikennäköistä. 

Keskiviikkona kirjoittelen ja laitan kuvat pelin ensimmäisestä kerrasta. Kolme kertaa peliä o
n tarkoitus pelata, jotta kaikki 12 eskaria saavat vuoronsa ja voidaan julistaa voittajajoukkue!

Matskut valmiina laatikoissa....

Heipä hei

Paljon olen pyörinyt nyt tuon vuodenaika-animaation ympärillä ja taas tänään saatiin urakoitua sitä eteenpäin.Syksy muuten paketissa, mutta halloween on kuulemma saatava vielä näkymään siellä. Lepakoita ja zombeja olisi luvassa. Hirvittää jo valmiiksi!

Kuitenkin teemme päivittäin iPadilla paljon muutakin; ennen ruokailua kokoonnumme piirille puuhastelemaan jotain yhdessä. Kaikki perinteiset leikit ovat ohjelmistossa, mutta usein käytämme myös iPadia ja videotykkiä. Tänään pelasimme muistipeliä ryhmänä. Jokaisen piti odottaa omaa vuoroaan ja huomata milloin on itse vuorossa. Kaveria kannustetaan ja yhdessä riemuitaan ja annetaan vinkkejäkin kaverille. Tykin avulla kaikki näkevät hyvin koko ajan.

Kerran viikossa meillä on Pikku Pähkinät -sovelluksesta käytössä "Pähkinäjuoksu". Silloin jokainen saa tehdä yhden suorituksen (kerätä juoksevalla oravalla pähkinöitä vauhdin kiihtyessä. Pitää varoa myös kiviä ja puita!). Viikon paras tulos pääsee plakaattiin seinälle. Plakaatissa on teksti "Viikon (viikon numero) Pähkinäjuoksumestari: Onni" (nimi keksitty). Tässä on pedagogisina tavoitteina oman vuoron odotus, pettymyksen sietäminen ja kaverin kannustaminen ja tietysti kun viikko viikolta oppii paremmin pelin, niin itseluottamusta ja hyvää mieltähän se luo. Leikkimielistä, mutta etenkin tuo pettymyksen sietäminen on koetuksella ja joka viikko siitä puhutaan. Joka viikko on muuten ollut eri mestari!
Pikku Pähkinöissä on muutenkin todella hyviä tuokiokäyttöönkin sopivia pelejä ja tehtäviä. Suosittelen tutustumaan!Lapset rakastavat Pikku Pähkinöitä!
Tämä tuokioilla iPadin käyttäminen palvelee opettajaa ja lapsia monella tapaa. Kellon opettelukin oli mukavaa iPadin kellosovelluksen avulla ja on oikeastaan vaan itsestä ja lapsiryhmän tarpeista kiinni mitä kaikkea voikaan tehdä.

Ja yksi asia mikä on ihan hitti tällä hetkellä on nyt myös iPadille saatava Ekapeli Alku. Viskaritkin sitä pelaavat ja tuunaavat hahmojaan. PC:llä pelasimme Ekapeliä syksystä lähtien monien kanssa, mutta vasta nyt lapset oikeasti siitä innostuivat. Ja nimenomaan nekin lapset, joilla erityisesti on tarve fonologisten taitojen monipuoliselle harjoittamiselle. Brilliant!!

Heips!

Tänään teimme äänimaisemaa vuodenaika-animaatioon. Hienosti lapset jaksoivat seurata toistensa suorituksia ja olla hiljaa äänittämisen aikana. Eräs poika sanoi :"musta tää on ihan oikeesti hyvä!"
Tässä muutamia kuvia..

Videotykin avulla kaikki näkivät äänen visualisoitumisen

Kevätauringon säteet kuulostivat chimesilta

Perhosen  ääntä tekemässä



Siili rapisi kuin sadeputki

Kyllä oli mukavaa ja lopputuloksesta tulee kyllä tosi hieno!

Lauantaipäivää!

Tuossa aamulenkillä tuli mieleen idea, jota piti heti kokeilla kotona testiryhmän kanssa. Testiryhmänä jälleen mies ja lapset. 

Käytimme Whatsappia kuvasuunnistuksessa. Minä kirjoitin pienille lapuille tehtäviä ja piilotin ne ympäri pihaamme. Sitten kuvasin paikat ja lähetin ensimmäisen kuvavihjeen tehtävälapun sijainnista miehelleni whatsappissa. Lapset katsoivat kuvan ja juoksivat paikkaan. Sieltä löytyi tehtävä. Kun tehtävä oli ratkaistu laitettiin ratkaisusta kuva minulle ja laitoin heille sitten seuraavan kuvavihjeen.

Yksinkertaista ja kivaa!Tehtävät olivat:

1. Tee kepeistä A-kirjain

2. Ajakaa kottikärryillä talon ympäri

3. Heitelkää palloa 3 minuuttia

4. Kuka on kuvassa? (Robinin kuva)

5. Kiertäkää puu 3 kertaa juosten.

6. Mikä tulee seuraavaksi (kuvina kolmio, neliö, kolmio,neliö...)

7. Etsikää 10 kiveä 

8. Kaivakaa rastin kohdalta!

Lisäksi oli kaksi Smartfeetistä apinoitua "Salamatehtävää", jotka tulivat ilman kuvavihjettä kesken pelin. Ne olivat "kiertäkää postilaatikko juosten", "Juoskaa talon ympäri" ja "Kiertäkää lipputanko takaperin".

Palkintona oli kaksi dominokeksiä ja tähtitarrat rasiassa haudattuna hiekkalaatikkoon. Lapset tykkäsivät! 

Isompien lasten kanssa (minun lapset siis 3v. ja 4v.) voisi liikuttaa lapsia isomalla alueella ja palkintona vaikka leffaliput. 

Minulla pelin valmisteluun meni n. 15min. Ei paha! Peli kesti n. 40 min. Ja olisin voinut jatkaa sitä salamatehtävillä vielä. 

Tässä muutamia kuvia pelin tiimellyksestä!  

Keksikääpä itsekin omia lapsianne/miehiääne/vaimojanne/teinejänne liikuttava peli...palkinto ja itse pelaaminen motivoi!!

Tehtävä löytyi kottikärryn renkaan alta

Suuren kiven päällä oli toinen..

Missä seuraava tehtävä?

Auton takalasin pyyhkijän alta löytyi yksi..

Ihanaa perjantaita kaikille! Tässä muutamia kuvia projektin vaiheista. Kuten kuvista näkyy on studiomme kovin kotikutoinen ja luomisen vauhti näkyy siisteydessä...MUTTA tässä näkee ettei tarvitse viimeisen päälle vehkeitä ja silti voi saada hyvää lopputulosta ja ennenkaikkea kivaa yhteistä tekemistä. Tuo meidän kuvaukseen käytetty iPadikin on näyttö tuusannuuskana, mutta hyvin toimii meillä vielä tallennustilana ja juuri tähän projektiin ihan kelpoinen vielä.
 



Studio



Menneiden vuodenaikojen matskuja











Vuodenaikaprojekti kasvaa...

Animaation tekeminen iMotionilla  vuodenaikojen vaihtumisesta on ollut kiehtovaa. Vilkkaatkin lapset rauhoittuvat siirtelemään askartelemiaan kevään merkkejä 0,5cm kerrallaan, kun toinen ottaa kuvia. Ideoita tulvii lapsilta; mitä kaikkea kevääseen (tai kesään, talveen tai syksyyn) voikaan kuulua?! Talviturkit vaihtuvat kesäisempiin, kevään ensimmäiset kukat ovat tietysti keltaisia leskenlehtiä, jonka jälkeen vasta muut kukat voi laittaa maisemaan. Joku halusi kesällä juhannuskokon, joku toinen ihmisen shortseissa paistamaan nuotiolle makkaraa. Ideoista ei siis ole pulaa, eikä toteuttajistakaan. 

Nyt aloimme miettiä äänimaisemaa; lasten kanssa kuuntelimme jamendo.comista tekijänoikeusvapaata musiikkia eri hakusanoilla. Kuuntelimme mikä musiikki sopisi mihinkin vuodenaikaan ja miksi?Onko kevät surullinen vai iloinen?Nopea vai hidas?Mikä soitin käy kevääseen? Mielipiteissä oli hajontaa jonkin verran, mutta löysimme kaikkia tyydyttävät biisit. Ajattelimme vielä äänittää itse äänitehosteita eri soittimilla animaation taustalle; siili rapistelee lehdissä, aurinko sulattaa lumiukon (ehkä chimes?), sadepisarat (lasten mielestä sadeputki tai triangeli tai kitara), joulupukkikin ajelee reellään..siihen kulkuset?

Ensi viikolla alamme äänittämään. Vielä syksy pitäisi tehdä niin stten olisi kaikki materiaali valmiina. Olen editoinut sitä mukaa iMoviella, kun matskua on tullut valmiiksi. Lapsetkin pääsevät nyt äänitysvaiheessa mukaan iMovien käyttämiseen.

Valmiin projektin laitan youtubeen ja linkin laitan sitten tänne.

Aloittelimme myös äitienpäiväkortteja. Tänä vuonna teen ainakin osan lapsista kanssa qr-koodit kortteihin. Lapset voivat sanoa mistä äiti tykkää..jos äiti tykkää vaikka kissoista, niin etsitään youtubesta hyvä kissavideo ja koodi siihen äitin korttiin. Jos äidillä ei ole älylaitetta, niin päiväkodin laitteella voi koodin lukea. Tähän mennessä äidit ovat saamassa Robinin biisejä, jääkarhuvideon ja kanivideon. Tämä oli vain tämmöinen hauska pikku kikkailu.

Smartfeetin testauskin lähestyy...siitä lisää sitten!

Iltaa... sujui muuten muksujen iltatoimet mukavasti, kun Smartfeetillä tein niistä pelin :) Edelleen käytin talon pohjapiirustusta ja vähän alkoivat olla jyvällä jo siitäkin. Voi sitä intoa kun avasivat tehtävän "Siivoa huoneesi niin saat hyvän iltapalan" !!! Juosten menivät siivoamaan ja lauloivat "silloin kun siivotaan, niin silloin siivotaan..eikä leikitä ollenkaan, vaan siivotaan...". Miksi, oi miksi en ole älynnyt tätä aikaisemmin?!

Tästä on hyvä lähteä viikonlopun viettoon!

Hei ja tervetuloa lukemaan blogiani tvt:n käytöstä eskariryhmässä. Jätä ihmeessä kommenttia, jos bloggaat samasta aiheesta! Olisi ihana lukea muiden ajatuksia tästä vielä uudesta alueesta ammatissani! Nämä ekat blogitekstit on kirjoitettu syksystä 2014 maaliskuuhun 2015...julkaisin ne kaikki nyt kerralla täällä blogini uudessa paikassa.

Myös lapseni toimivat testaajina useissa projekteissani..uusimpana aluevaltauksena tuo aiemminkin mainittu Smartfeet. (www.smartfeet.fi)
Laitoin perheeni pelaamaan eräänä iltana ja hauskaa tuntui olevan. Talon pohjapiirustus karttana ei vaan ihan auennut 4,5v. ja 3v. lapsilleni. Onneksi oli isukki auttamassa kartan lukemisessa niin saatiin tehtävärastit suoritettua. Tehtävissä piti mm. etsiä ympäristöstä eri värisiä asioita, eri muotoisia asioita tai eri käyttötarkoituksiin sopivia asioita/esineitä. Ja tietysti piti ottaa selfie kun tehtävä oli suoritettu =)

Palaute jota sain peliin ensikertaa osallistuvalta mieheltäni, (jolla ei siis ollut mitään tietoa miten pelata tai mistä on kyse, kun annoin tabletin hänelle kouraan ja käskin seurata ohjeita) oli enimmäkseen positiivista, mutta hän kritisoi hieman sitä, että piti osata painaa useasti oikeista namiskoista, että pääsi eteenpäin esim. selfien lähettämisessä. Ilman lukutaitoa olisi ollut hankalaa. Tämä mielessä jatkan eskareiden pelin suunnittelemista...


Automies "omassa lauhassa"

Fiksut jalat

Nyt on taas kiireestä ja hässäkästä huolimatta erittäin inspiroitunut olo! Olin nimittäin eilen Smartfeet-koulutuksessa ja nyt kevään aikana meillä  tullaan pilotoimaan tätä pelialustaa. Kyseessä on siis selainpohjainen sovellus, joka tuo pelillisyyden kautta lukuisia mahdollisuuksia toteuttaa esiopetusta toiminnallisesti, liikkuen, luonnossa...missä vaan, minne mobiililaitteen viet! Pelin perusidea on, että sovellukseen ladataan kartta ja karttaan laitetaan tehtävärasteja. Peliohjaaja voi olla koko ajan yhteydessä pelaajiin verkon välityksellä ja antaa välitöntä palautetta tehtävistä suoriutumisesta ja tsempata muuten vaan. Peli sopii epäilemättä loistavasti peruskouluikäisille ja lukutaitoisille, mutta miten se soveltuu esiopetukseen? Vähän pitää soveltaa, mutta uskoisin, että keinoja löytyy.
Koulutuksessa pääsimme kokeilemaan Smartfeet -pelin tekoa, ohjaamista ja itse pelaamista. Pelipartnerini Helin sanoin siinä oltiin oikein Älli ja Tälli kun ihan perusteista lähdettiin ja kamerakin oli vanhoilla tekijöillä suurinpiirtein väärinpäin kädessä..MUTTA olipas kuitenkin todella helppokäyttöinen ja looginenkin sovellus sitten lopulta. Tuli tehtyä jo yksi peli lähestulkoon valmiiksi; ainoa mitä pitää vielä miettiä on tehtävänannon muuttaminen kirjoitetusta puhutuksi. Pelin olisi hyvä olla pelattavissa ilman lukutaitoakin..tai ainakin pitkiä sepustuksia pyrkisin mielellään välttämään. Ajattelin kyllä, että eskariporukka kun pelaa, niin joukossa on kuitenkin aina yksi aikuinen ihan vastuusyistäkin.
Ilahduin suuresti siitä, että kun minä luon Smartfeetillä pelin esimerkiksi tiede ja teknologia -aiheesta, niin voin jakaa pelin ohjausoikeuden toisen Smartfeetlisenssin omaavan opettajan kanssa. Mahtava materiaalipankki! Valmiit tehtävät tietystä aiheesta suoraan käytettävissä!Ainoastaan kartta pitää muuttaa omaan tarkoitukseen sopivaksi. Ja tietysti pientä hienosäätöä voi tarvita tehtäviin, jos ne perustuvat ympäristöstä tehtäviin havaintoihin (esim.monivalintakysymyksenä voisi olla "minkä puun juurella seisot?" ja jos omalla pelialueella ei kasva kyseistä puuta mikä alkuperäisessä pelissä, niin se on helppo vaihtaa).
Smartfeetistä voi lukea lisää www.smartfeet.fi. Kerron pilotoinnin etenemisestä kevään mittaan!

Aloitimme vuodenaika -animaation tekemisen eskareiden kanssa muutama viikko sitten. Talvesta se alkoi ja se osio on nyt saatu valmiiksi. Ipad teipattiin ilmastointiteipillä kahteen rimaan ja rimat teipattii kahden tuolin selkänojien välille. Ipad on suunnattuna kohti lattiaa ja lattialla on maisemakuva, jossa vuodenaikojen elementit vaihtuvat. Lumisade, joulun tähti, joulupukki ja reestä pudonnut lahja, lahjan varastanut pupu, lumiukko ja auringon sulattava vaikutus...niistä koostui talvi eskareiden mielestä. Suurta riemua koki poika, joka vähän kerrallaan sai sulattaa lumiukon.
5 minuuttia valmista matskua on tehty..ihan kaikki leikkauskohdat eivät ole ammattimaisen näköisiä; kamera saattoi välillä heilahtaa tai valaistusolosuhteet muuttua, mutta yllättävän hienosti kaikki on pysynyt kasassa jo monta viikkoa.
Keväästä jatketaan lähipäivinä..suunnitelmat ovat jo sen osalta selvät. Mikäli ehdimme, tarkoitus olisi myös tehdä äänimaisema itse oikeilla soittimilla animaation taustalle. Ilmainen studiosovellus neljälle raidalle on jo ladattuna.
Vaikka tunnustan olevani tvt-intoilija, niin silti olen aina välillä huolissani nykylasten ruutuajasta ja pelaamisesta. Onnekseni olen huomannut kuitenkin, että kun tabletlaitteet ovat eskarissa lasten melko vapaasti käytettävissä, niin ne ovat arkipäiväistyneet siinä määrin, että lapset usein valitsevat myös muuta tekemistä. Meillä on tällä hetkellä piirtämis- ja värittämisbuumi..ja ihan tavallisilla puuväreillä ja tusseilla. Olen myös vähentänyt huomattavasti sovellusten latailua. Muutama monipuolinen sovellus luovasti käytettynä toimii paremmin, kuin sata kehnompaa "oppimispeliä". Toki näillä ilmaisilla pelisovelluksilla saa kivasti lisämaustetta teemoihimme..sopivassa määrin pelattuna.

Hipsuttelemisiin!

Pakkaskuvausta ja jäistä meininkiä 

No saatiinhan sitä lunta ihan kiitettävästi! Lumileikit ja talviurheilu ovat vieneet paljon aikaa niin kotona kuin eskarissakin, niin eipä ole tullut kirjoiteltua blogia ihan hetkeen. Nyt kuitenkin oli taas aika istua alas blogin ääreen!
Kerroin viimeksi, että meillä alkaa satuteema; alkoikin. Samaan syssyyn päätimme ottaa kuitenkin myös tuon talvisen luonnon ihmettelyn. Ihan niin laajassa mittakaavassa emme ole ehtineet omia satuja StoryCreatorilla tehdä, kuin olisin halunnut. Nyt projekti taas kuitenkin hyppäsi hieman eteenpäin, josta saan kiittää opiskelijaani Suvia, joka hienosti tarttui iPadiin ja toimeen! Ehkäpä niitä lasten omia satuja saadaan tässä seuraavan viiden viikon aikana useampikin. Alku on hyvä!
Talvista luontoa tutkittiin valokuvaamalla; eskareilla oli tehtävä löytää jotain kaunista talvisesta luonnosta ja kuvata se. Yhdessä muutaman eskarin kanssa mietittiin erilaisia kuvakulmia ja kannattaako kuva ottaa läheltä vai kaukaa. Oikeastaan tästä valokuvaamisesta kiinnostui tosissaan vain muutama; muilla oli kiire lumikinokseen painimaan. Se heille suotakoon!
Ne pari innokasta kuvasivat hienosti lumisia oksia, puita ja pensaita, jotka tuona -15 asteen pakkaspäivänä olivatkin upeita. Projektia on tarkoitus vielä jatkaa ja katsoa sitten videotykillä kaikkien tuotokset. Samat kohteethan voisi kuvata keväällä uudestaan, ja katsella mitä muutoksia on tapahtunut.
Olemme saaneet nauttia ihanista hiihtokeleistä, mutta myös liian kylmiä päiviä siihen touhuun on ollut. Onneksi sisälle linnoittautumiseen löydettiin kuitenkin mielekäs projekti! Jäädytimme kolme erikokoista jääpalaa; yksi maitopurkin kokoinen, yksi puolikas maitopurkki ja yksi n. kolmasosa maitopurkkia. Teimme arviot kunkin jääpalan sulamisajasta ja kirjasimme ne ylös. Seuraavaksi otimme pienimmän jääpaloista ja laitoimme sen maljaan. Viereen asetettiin suuri kello ja sitten iPad teipattiin kahden kynäpurkin väliin tukevasti kamera kohti kelloa ja jääpalamaljakkoa. Sitten vain animaatio-appsi Appstoresta (ilmainen jos ei halua lisätä animaatioon ääntä) ja herätyskello hälyttämään viiden minuutin välein. Aina kun kello soi, joku eskareista kävi painamassa kameran laukaisijaa. Tätä hommaa suoritimme klo 8.30- 14.50. Tosin ruokailun ja päivälevon aikana avustajamme Senja oli korvaamaton apu! Kiitokset hänelle! Tulihan siinä naureskeltua, että tämäkö se nyt on se avustajan rooli.. painaa nappia 5min välein...
Klo 14.50 totesimme, että jääpala oli sulanut ja pääsimme katsomaan valmiin tuotoksen. Aivan mahtava jäänsulamisvideo ja pyörivät kellonviisarit! Lisäjännitystä videoon toi se, että maljakko oli keskeltä kapeampi kuin ylhäältä. Jääpala ei ensin mahtunut kapeasta kohdasta ja jännityksellä seurasimme koska molskahtaa; se tapahtui hieman ennen puoltapäivää :)
Tämä projekti poiki muutaman pienemmän animaatioprojektin; linnanrakennus palikoilla, palapelin kokoaminen ja auton piirtäminen. Ja tietty pari ninjavideota myös, kuinkas muutenkaan. Näitä pienempiä lapset tekivät itsenäisesti; joskin kameran paikallaan pitäminen koettiin haasteelliseksi.
Yksi suuri animaatioprojekti on tarkoitus toteuttaa kevään aikana; siitä myöhemmin lisää. Tällä hetkellä meitä työllistää Book Creatorilla tehtävä ”Eskarin vuosikirja 2015”. Jokainen lapsi saa tehdä oman aukeman. Siihen tulee selfie, omia piirustuksia/valokuvia ja vastaukset kolmeen kysymykseen:

1. Mikä sinusta tulee isona? Miksi?
2. Paras eskarikaverisi ja perustelut!
3. Mikä on mukavinta maailmassa?

Ystävänpäivän aattona lisäsimme vielä osion "Muiden mielestä olen...".Tähän eskarikaverit keksivät positiivisia asioita sivun päähenkilöstä.Suosittuja kommentteja olivat mm. Hyvä kaveri, taitava piirtäjä tai lukija.
Muutama aukeama on jo tehty ja tekeminen on ollut antoisaa sekä minulle, että lapsille! Toivottavasti saamme vanhemmilta lupia jakaa valmista kirjaa ryhmän vanhemmille; mahtava eskarimuisto!
Hipsuttelemisiin!
p.s. Tässä muutama kaunis eskareiden ottama talvikuva





..ja tässä vielä kuva tuosta jäänsulatusprojektin hienosta asetelmasta..lapset ideoivat kuvaustelineen..toimii!

Alkuun pieni huomautus...

Edellisessä kirjoituksessani väitin, että Book Creator on ilmainen; näin ei kuitenkaan ole. Vain ensimmäinen tehty kirja on ilmainen. Aikani tutkittuani muita vastaavia appseja huomasin kuitenkin, että tuosta kannattaa se viitisen euroa maksaa. Sen verran helppo sitä oli lastenkin käyttää ja juuri sitä lapsille sopivaa käytettävyyttä etsiskelin. Itse voisi kirjoitushommat hoitaa Pagesilla, mutta eskarilaisen kouraan se oli sekavampi ja monimutkaisempi.

Päänvaivaa tuon mainitsemani eskariraportin suhteen on tuottanut se, että emme saa lähettää sitä vanhemmille, koska siinä on ryhmän lapsia kuvattuina arjen touhuissa..silloin lapset harvemmin ovat yksinään ja näin ollen kuvia lapsesta menisi muillekin kuin sille omalle vanhemmalle. Ymmärrän aivan täysin tietosuojariskin, mutta silti se harmittaa! Olisi mahtavaa näyttää kuvin ja sanoin miltä arkemme eskarissa näyttää..ja vielä lasten kertomana! Jos meillä on teemana viidakko tai avaruus, niin mitä vanhemmat siitä ajattelevat?

”Ahaa, nyt ne on laittaneet tuulikaappiin mustia säkkejä ikkunoihin ja tähtivalot”
”Kappas, täällähän roikkuu hirmuisen kokoinen pallo...kun ei vaan päähän osuisi”

Haluan, että vanhemmat näkevät teeman heti sisään tullessaan (ja lapset toki myös), mutta olisi tärkeää, että he myös ymmärtäisivät miten eskarissa opitaan teemojen sisällä. Kuvat siitä, mitä se konkreettisesti tarkoittaa kun puhumme vanhempainillassa toiminnallisesta oppimisesta arjessa...kun tuntuu, että vanhemmat joskus odottavat eskarivuoden olevan koulua, jossa istutaan pöydän ääressä ja viitataan.

Kuvat ja lasten omat kertomukset siitä, että se avaruusaskartelu alkoi sillä, että videotykillä sukellettiin aurinkokuntamme keskelle katselemaan planeettoja sieltä suunnalta, ja näkemään niiden kokoerot, mittasuhteet, auringon suuruus, kuun pienuus, värit, varjot..(appsi nimeltään Solar walk..loistava!) antaa ihan eri kuvan askartelusta. Moni vanhempi ajattelee askartelua ehkä sellaisena, mitä se heidän lapsuudessaan 80-luvulla oli..istuttiin pöydän ääressä isona porukkana ja enimmäkseen odotettiin että saisi joskus apua kun on leikannut pupulta korvan poikki. Ja ne oli aina ne puput!Tai nallet! Minä olisin halunnut askarrella haisunäädän!

Askartelu ei ole vain askartelua, jossa harjoitellaan saksien käyttöä tai mallin mukaan tekemistä; se on myös mahdollisuus laajempaan oppimiseen ympäröivästä maailmastamme. Tabletlaitteet tuovat tähän loistavan lisän! Toki kirjoistakin voi katsoa ja katsottiinkin, mutta kyllä se ihan eri tavalla vangitsee katsoa asioita seinän kokoisena liikkuvana kuvana. Motivaatio ryhmässä oli 100%.

Ja innostus on sellainen, mikä tuppaa tarttumaan ihmisestä toiseen. Kun itse on löytänyt uuden ulottuvuuden opettamiseen, niin kyllä se naamasta näkyy..positiivisessa mielessä. Jossain vaiheessa mietin jo, että onko meillä käytetty iPadeja liikaa, kun eräs viime vuoden eskari sanoi keväällä:

”Mihin sää niitä pädejä taas viet?Sää meet varmaan niitten kans naimisiin!”

Minusta on tärkeää, että kuva esiopetuksesta tarkentuisi lähivuosina vanhempien mieleen lähemmäs sitä, mitä se oikeasti on..tai mitä sen pitäisi olla. Toki eskarikäytännöt vaihtelevat hirmuisesti ja siihenkin pitäisi saada muutos. Tasalaatuinen eskari, oli missä oli.

Ja mitä tulee tablettien käyttöön esiopetuksessa. .meidän pitäisi saada vanhemmille selkeä viesti siitä mitä on tabletlaitteen pedagoginen käyttö. Tähän on yksinkertainen keino; vanhempainillat toiminnallisiksi; Qr-koodisuunnistus, jossa samalla näkee eskarin tilat toimisi varmaan hyvin!

Hipsuttelemisiin!

KAIKKI HYVÄ EI OLE KALLISTA 
”Ipadeja hankitaan hankerahoituksen turvin, sovelluksille ei rahat enää riitäkkään”

Aloitus otettu Itä-Savon nettilehdessä ilmestyneen jutun ”Opettajat tarvitsevat mobiilioppia” -kommenttikentästä, jossa siis nimimerkki ”Kriittinen opettaja” ilmaisi vahvan mielipiteensä.

Esiopetusryhmässä tablettia jos jonkinlaiseen viritykseen käyttäneenä voin sanoa, että on virhe luulla, että kaikki hyvä on kallista. Tässäpä muutama esiopetusryhmämme käytössä hyväksi havaittu appsi, ja ei maksa mitään. Uskon, että myös perusopetuksen puolella näistä voisi olla hyötyä..

-QR-koodin tekoon esimerkiksi Tide Q -free .Qr-koodin taakse voi laittaa tekstiä, kuvia, musiikkia..lähestulkoon mitä vain. Koodeja avataksesi tarvitset...

-QR-koodin lukijan esim. Laser Scanner -free QR Code Reader. Näitä on Appstoressa saatavilla monta. Lue koodi ja ylläty! Tuleeko sieltä kuvavihje? Ryhmässämme näin oli; jouluisessa musiikkipajassa lapset lukivat qr-koodeja, joista avautui kuvia, joiden perusteella piti päätellä mikä joululaulu on kyseessä. Tämähän on tuttua jo Bumtsi Bum -ohjelmasta, jota joskus liitukaudella (kun kouluissa vielä käytettiin liituja, eikä älytauluja) telkkarissa esitettiin. Kuvat olin aiemmin ladannut peda.netin -sivuilleni.

Qr-koodien kanssa mielikuvitukselle ei ole rajoja. Suunnistus, joulukalenteri, aarteenetsintä, elävä kuva lisänä esim. seinäjulisteeseen... Ryhmässäni askartelimme avaruusteeman aikana planeetat seinälle, ja lisätietoa löytyi YouTubesta; hieno 8 minuutin video aurinkokunnastamme oli luettavissa koodista, joka liimattiin askartelujen alle.

Haluatko ehkä palkita oppilaasi pienellä kivalla yllätyksellä tehtävän suorittamisesta? Laita tehtävän viimeiseksi osioksi koodi, jonka taakse olet piilottanut värityskuvan lapsen lempparipiiroshahmosta! Sen voi sitten värittää suoraan tabletilla..tai jotain muuta, mikä motivoi lasta.

-Oman kirjan tekoon Book creator. Ryhmässämme eskarilaiset tekevät jokaisen teeman päättyessä ”Eskariraportin” -jossa esittelevät valokuvin ja omin sanoin (aikuisen kirjoittamana) mitä teeman sisälle kätkeytyi. Juuri nyt on työn alla Viidakkoteeman raportti; kuvia kehoaakkosista (kiitos Vino-show ideasta!), apina-askartelusta (A-kirjain), O:n muotoon sujahtaneesta käärmeestä, jumppatuokion hernepussi-I:stä, ja ohessa lasten itsensä tarinat siitä mitä tehtiin ja miksi. Joskus tosin lapsen käsitys siitä, miksi tehtiin, poikkeaa aikuisen käsityksestä, mutta lapsen sana on se mikä tässä jaetaan. Lopuksi kuvien asettelu, fontit, värit, pienet lisäpiirustukset... Kaikki nämä lapsi voi tehdä itse aikuisen tuella. Minulla on vankka luotto siihen, että keväällä onnistuu ilman aikuistakin. Se jää nähtäväksi.

Ipadin tai muun tabletin käyttö oppimisen välineenä esiopetusryhmässä ei ole riippuvainen siitä, paljonko appseihin laitetaan rahaa. Enemmänkin kyse on laitteen käytön monipuolisuuden oivaltamisesta ja soveltamisesta milloin mihinkin käyttötarkoitukseen sopivaksi. Kun lapset esimerkiksi kuvaavat ympäristöään eri vuodenaikoina ja työstävät niistä opettajan kanssa oman kirjan, jota sitten katsotaan vaikka aamupiirillä, niin ollaan ehkä lähempänä vallalla olevaa oppimiskäsitystä (lapsi aktiivinen toimija/oppija), kuin jos oltaisiin vain katsottu papunetista tulostettuja vuodenaikakuvia ja todettu ”on syksy”. Eli se mitä yritän sanoa on, että näillä perusjutuilla, kuten kameralla ja muutamalla ilmaisella appsilla pääsee jo hyvään alkuun ja pidemmällekin. Rajana on oma mielikuvitus!

Ja ei. Emme ole polttaneet Afrikan Tähteä tai katkoneet lyijykyniä tarpeettomina tässä tablethuumassa. Emme kumarra toista ja pyllistä toiselle, vaan syleilemme ilolla molempia.

Hipsuttelemisiin!

Artikkeli http://www.ita-savo.fi/uutiset/lahella/opettajat-tarvitsevat-mobiilioppia-225797